tiistai 31. maaliskuuta 2015

Ilmettä makuuhuoneeseen

Hip hei, siellä ne vihdoin roikkuu ikkunoissa! Verhot nimittäin ja vieläpä pimentävät laskosverhot. Jälleen kerran korvaamatonta apua oli tarjolla ja sain hetkisen aikaa tehdä omia hommia ja käytinkin sen ompelukoneella huristeluun ja nyt voin esitellä vihdoin hieman makuuhuoneemme ilmettä. Valmis se ei suinkaan ole vieläkään, mutta hyvin pitkälti sellainen millaiseksi sen halusinkin.

No vuosihan tässä onkin vierähtänyt aika tarkalleen siitä kun muutimme uuteen kotiin. Pikkuhiljaa huoneet alkaa saamaan ilmettä ja tavarat löytävät oman paikkansa. Mutta vielä ei uusia hankintoja ole huonekalujen osalta juurikaan tehty.



Husqvarna kaivettiin siis vaatehuoneesta esille ja alettiin ommella. Kankaat näihin verhoihin löysin jo viime kesänä (eli siis todella pitkä projekti) Lahdesta Alestalosta. Alestalo on yksi suosikkikaupoistani, josta löytyy edullisesti niin verhokankaat kun matonkuteetkin.

Heti kankaan nähdessäni tiesin millaiset verhot tästä kankaasta tekisin ja väriltäänkin kangas oli täydellistä. Kangas sopi mielestäni täydellisesti valitsemaamme tummapohjaiseen tapettiin, jota makuuhuoneessamme on yhden tehosteseinän verran.

Loput verhotarvikkeet, joita en aiemmin raatsinut hankkia, löysin nyt  JaMe Systemsin verkkokaupasta. Pohdin siis aiemmin ripustanko verhot normaaliin verhotankoon vai hankinto verhokiskon ja muut "oikeat" laskosverhoille tarkoitetut tarvikkeet. No vaikuttaa hyvälle ratkaisulle yhden illan käyttökokemuksen perusteella. JaMe System -sivustoilta löytyy myös seikkaperäiset ohjeet tällaisten laskosverhojen ompeluun sekä mittataulukko laskoksia varten.




Koska aamuaurinko paistaa suoraan makuuhuoneeseemme näistä korkeista ikkunoista, halusin niihin pimentävät verhot. Hankin erikseen päällikankaan lisäksi pimentävän vuorikankaan. Ompelin ohjeesta poiketen lasikuitupinnalle erillisen kujanauhan, koska vuorillisen ja paksun verhokankaan taittaminen pinnakujiksi niin että myös päällikankaan raidat osuisivat kohdalleen oli haastavaa ellei mahdotonta.

Vuoritettu laskosverho ei ehkä ole helpoin ommeltava, mutta tässä tapauksessa kyllä kannatti! Jos "pimennys" ominaisuutta ei tarvita, kannattaa valita muuten tukeva kangas, joka on helpompaa ommella. 

Koska en myöskään halunnut liikaa saumoja verhon oikealle puolelle näkyviin ompelin käsin ns. nauharenkaat. Verhon leveys on 60 cm ja tähän tein kolme nauhakujaa nostonaruja varten. Valmista rengasnauhaa naruja varten on myös saatavilla, mutta koska kyseessä oli myös melko raskas verho, en ottanut riskiä että renkaat eivät kestäisi käytössä vaikka niihin ei painoa sinällään tulekaan. Näin vältyin myös näkyviin tulevilta verhon oikean puolen pystysuuntaisilta ompeleilta käytettäessä valmista rengasnauhaa. JameSystemin verkkokaupassa on saatavilla myös lasikuitupinnaan kiinnitettävä renkaankorvike, mutta olin sen sijaan ehtinyt jo hankkia aiemmin nämä metalliset renkaat vetonaruja varten.




Verhon yläreunassa on tarranauhakiinnitys, jonka avulla se kiinnitetään seinälle tulevaan "verhokiskoon". Verhokiskoon tulee myös muoviset narunohjaimet sekä narulukko (ei kuvassa).

Lopputulokseen olen jo nyt tyytyväinen, vaikka laskosverhoista puuttuukin vielä laskostentasaajat joilla laskokset saadaan asettumaan kauniisti tasaisin välein. Myös isosta ikkunastamme puuttuu vielä verhot, mutta kaikki aikanaan. Se tulee samaisesta kankaasta, mutta vain valelaskosverhona, koska ikkuna on kaksi metriä leveä.




Lopputulos näyttää tälle. Sängyn yläpuolella on sisustustarra "Always Kiss Me Good Night" beigen värisenä. Tarra oli alelöytö Kodin Ykkösen poistonurkasta. Vanha harmaa päiväpeitto sai väistyä nutrian värisen päiväpeiton tieltä. Päiväpeitto on meille myös uusi "kirpputorilöytö" ja sängyn jalkopäädyssä on mieheni mummun virkkaama kaunis päiväpeite. On ihana saada näitä "mummulan aarteita" esille omaan kotiin.



Kaunis peitto vai mitä?


Vastapäiselle seinälle suunnittelin jo rakennusvaiheessa hankkivani lipaston. Se taitaakin olla tällä hetkellä ainoa uusi huonekaluhankinta jonka olemme toistaiseksi tehneet uuteen kotiimme. Lipaston päälle olen kasannut vanhoista kehyksistä kollaasia perheemme vaiheista. Vihdoinkin 6-vuoden seikkailun jälkeen myös hääkuvamme löysi arvoisensa paikan kotimme seinältä. Kuva oli häidemme jälkeen valokuvaamon ikkunassa ja lunastimme kuvan itsellemme, koska pidimme siitä kovasti. Tähän asti kuva on näyttänyt jokaisessa sijoituspaikassaan yksinäiselle, eikä täydellistä paikkaa sille ole löytynyt aikaisemmista kodeistammekaan. Nyt se on perhe- ja lapsikuviemme kauniina keskipisteenä.



Vaatehuoneen oveen on jäänyt vielä kuopuksemme ristiäisistä itse neulomani puuvillainen ristiäismekko odottamaan säilytykseen laittamista. Mekko on neulottu harrastuksen vuoksi ollessani noin parikymmentä. Nyt se on jo kolmesti päässyt käyttöön omille lapsillemme.

Kuopuksemme sai myös kauniin hortensiakimpun muutaman päivän ikäisenä. Kimppu kuivui kauniisti maljakkoon ja on nyt kuivattuna lipastomme päällä.












torstai 5. maaliskuuta 2015

Banaanikakku (munaton & maidoton)

Nyt löytyi taas uusi leivontasuosikki, banaanikakku! Oli hyvä syy taas leipoa, kun hedelmäkulhosta löytyi kaksi hieman tummunutta banaania, joita ei vielä roskiinkaan viitsinyt heittää.

Etsiessäni meidän perheelle sopivaa munatonta ja maidotonta ohjetta törmäsin Yhteishyvän Arjen banaanikakku -ohjeeseen. Ohje vaikutti sopivan helpolle ja maukkaalle. Lisäksi mitään ainesosia ei tarvinnut vatkata, jolloin oman kokemukseni mukaan myös munaton leivonta onnistuu hyvin. Mummukin oli tulossa meille yövierailulle ja oli mukava että iltakahvin kanssa oli jotain tarjottavaa.

Ensimmäisen "koekakun" tein Roosa nauhan sydänmuottiin ja siitä tuli aika ihanan näköinen. Kakku yllätti helppoudellaan ja maukkaudellaan ja kävi hyvin kaupaksi.




Ainekset

2,5 dl vehnäjauhoja
1 dl grahamjauhoja
1 dl kaurahiutaleita
2 tl leivinjauhetta
1/2 tl soodaa
1,5 dl sokeria
2 banaania
1 dl juoksevaa margariinia
2 rkl maitoa tai vettä

Sekoita jauhot, kaurahiutaleet, leivinjauhe sekä soodakulhossa. Soseuta banaanit haarukalla. Lisää kuivien aineiden joukkoon sokeri, banaanisose, margariini ja maito tai vesi.Voitele vuoka ja paista kakkua 175 asteessa noin 30 minuuttia.

Ohjeesta poiketen laitoin noin 0,5 dl nestettä (kaurakermaa tai -maitoa), koska tuo 2 rkl ei mielestäni ollut riittävä määrä. Lisäksi paistoin kakkua noin 60 minuuttia ohjeessa olleen 30 minuutin sijaan, jotta se varmasti kypsyisi riittävästi. Pidempi paistoaika osoittautuikin sopivaksi.

Viikonloppuna juhlitaan rakasta 3-vuotiasta Tilda tytärtämme sukulaisten ja ystävien kanssa, luultavasti tällainen banaanikakku pääsee yhdeksi kahvipöydän herkuksi.




Alkuviikosta kävimme lasten kanssa myös Ikeassa "synttäriretkellä" ja tietysti hodareilla. Hankimme synttärijuhliin koristeiksi näitä ihania pom pomeja sekä silkkipaperia ja paperinarua, joista askartelimme ihanan väristä viirinauhaa. Tämän viirinauhan valmistaminen onnistuu varmasti kaikilta helposti ja nopeasti. Kaiken lisäksi tarvikkeet ei maksa paljoa (silkkipaperit 2,5 euroa 16 arkkia, neljää eri väriä/kuosia). Lopuista silkkipapereista voi askarrella edullisesti vaikkapa näitä pom pomeja jos ei halua ostaa niitä valmiina.






Vaaleanpunaisen pom pomin takana näkyy myös viimeisin löytöni Sokokselta. Kauan etsitty iso valkoinen roomalaisilla numeroilla oleva seinäkello, joka on noin 50 cm halkaisijalta. Omalta paikaltaan se näkyy talon lähes jokaiseen tilaan, eikä tarvitse varta vasten lähteä kelloa etsimään.

Mukavaa loppuviikkoa!