keskiviikko 30. tammikuuta 2013

Synttärijuttuja ja huopatossut

Eilen pääsin onnittelemaan ihanaa pientä 1-vuotiasta synttärityttöä ja kahvittelemaan hyvien ystävien parissa. Pitihän pienelle neidille jotain muistamistakin tehdä ja niimpä pakettiin päätyi tällainen vahakankaasta ommeltu ruokalappu.




Onnittelukorttikin piti tietysti vielä tehdä. Korttiin testasin ensimmäistä kertaa Sinellistä ostamaani Fiskarsin kulmaleikkuria ja täytyy kyllä sanoa, että ainakin ensivaikutelmalta leikkurista oli hyvä ja se tuntui hyvinkin laadukkaan oloiselta ja hinta-laatusuhde vaikutti olevan varsin kohdallaan. Kulmaleikkuri maksoi vain 4,60 euroa ja laadultaan tuntui laadukkaalle metalliselle rei'ittäjälle. Näitä täytyy varmaan hankkia jokunen lisää, kun jälkikin on noin kivaa. Kortin pohja on helmiäisen vaaleanpunainen ja numero yksi on lilan metallinhohtoinen. Ja tietysti pienen tytön kortista piti myös löytyä vähän kimalletta sekä Onnea -teksti.




Eilen valmistui myös "kotihuopikkaat", mikäli ne kolmevuotiaalleni kelpaavat kun ne eivät ole hänen erittäin hyvän ystävän äidin tekemät! Poikani sai nimittäin muutama viikko sitten syntymäpäivälahjaksi aivan ihanat huopatossut, joita ei vaan kerta kaikkiaan voi ottaa jalasta. Tossuja käytetään niin kerhossa kuin nukkuessakin. Ajattelin kuitenkin että on viisaampi tehdä kotiin toiset tossut ja toisia voi sitten käyttää kerhotouhuissa.

Tossujen ohje löytyy Novitan -sivuilta ohjeesta "Neulotut ja huovutetut palatossut" ja niitä on pienennetty ystävän vinkin mukaan lapsen jalkaan sopiviksi, alkuperäiset tossut kun ovat naiselle sopivat. 

Ensimmäiset huopatossut löytyvät täältä Haavikossa suhisee-blogista! Kiitos vielä ihanista tossuista.

Tällaiset tulivat näistä kotona pidettävistä huopatossuista. Väri on vaan eri, toiset vihreä-valkoiset ja toiset musta-valkoiset, joissa on nilkkapaloissa myös vähän raitaa. Pohjiin pitää vielä lisätä vähän liukuesteainetta,  kunhan sitä vaan saan käsiini, jottei tarvitse liukastella kotonakaan.








Viikonloppuna kasvoi virkkuukoukkukin taas käteen kiinni, mutta siitä lisää kunhan saan luovuushaasteeseen tekemäni jutut oikeille omistajilleen.

Mukavaa viikon jatkoa!

tiistai 22. tammikuuta 2013

Puuvillainen kimonotyylinen yöasu taaperolle

Nyt kun kevätaurinko jo vähän pilkahtelee, menee ajatukset väkisinkin vähän keväisempiin ja kesäisempiin juttuihin.

Koska lapsellani ei ole kevyempiä yöasuja, ajattelin sellaisen tehdä valmiiksi lämpöisempiä kelejä odottamaan. Aika näyttää miten puuvillainen yöasu toimii käytännössä, mutta ainakin itselläni olevat ohuet puuvillakankaiset yöhousut ovat erittäin miellyttävät päällä.




Yöasun ohje löytyi helposti Emma Hardyn tekemästä Ompele kaunista lapselle -kirjasta, jossa on helppoja vaatteiden ompeluohjeita 0-5-vuotiaille. Yöasun ohje on alunperin tehty 2-vuotiaasta alkaen, mutta pienensin kaavoja noin 1,5-vuotiaalle sopivaksi, jotta pääsemme yöasua jo keväällä käyttämään.






Pyjamapaitaan yhdistin samaisessa kirjassa olleet vauvan puuvillaiset housut, jotta vaippa sopii hyvin housuihin. Samalla yksinkertaistin housun mallia jättämällä koristenauhat ja kuminauhat lahkeista pois.

 


Ihanaakin ihanampi ohut vaaleanvihreä pöllöpuuvilla on odotellut jo kauan aikaa parempaa ja että keksisin sille sopivan käyttökohteen. Heti kun näin tämän kimonotyylisen pyjaman, tiesin heti mistä kankaista sen tekisin. Kankaat löytyivätkin jo valmiina kangaskätköistä ja pääsin heti ompeluhommiin. Paidan kankaaksi valikoitui siis hempeää vaalean vihreää pöllöä ja housuihin vaaleanpunaista Polka dotsia, joka aiemmin toimi väliaikaisverhona Wilhelmiinan kammarissa.

Koska pyjamapaidan malli oli melko leveä sovelsin hieman ohjetta ja  ompelin selkäpuolelle kuminauharypytyksen, jotta pyjama olisi kiva myös pienen ihmisen päällä.




Pyjamapaita solmitaan edestä kiinni rusetille narujen avulla ja sisäpuolella on nappi pitämässä kiinni toista etuosaa. Yöhousujen lahkeensuita koristaa myös samainen pöllökangas. Hempeää ja herttaista, eikö?

Kevättä, kesää ja muutoksen tuulia odotellessa!

P.S. Ajatuksissa olisi järjestää jossain kohtaa pieni arvonta lukijoiden kesken. Kommentoimalla voi vielä vaikuttaa palkintoon mikä olisi kiva juttu =D










Luovuushaaste: Iloa ja yllätyksiä ystäville

Heti alkuvuodesta otin osaa Facebookissa kiertäneeseen luovuushaasteeseen. Lupasin tehdä viidelle ensimmäiselle kommentoijalle jotain ja toimittaa ne sitten perille tavalla tai toisella.


Haaste meni näin:

Osallistun luovuuteen kannustavaan haasteeseen. Lupaan tehdä jotain omin käsin viidelle ensimmäiselle kommentoijalle. Kommentoijan tulee kopioida tämä omalle seinälleen ja lupautua tekemään samoin. Siis käsityö, lahja, taideteos tai jotain muuta mielenkiintoista, mutta itsetehtyä. Toimitus ystävälle vuoden 2013 aikana henkilökohtaisesti tai postilla. Lähdetkö mukaan?


Ajattelin heti että teen jokaiselle jotain omannäköistä, jonka uskon olevan saajalle mieluista. Näitä "ystäväyllätyksiä" tippunee sitten tännekin pikkuhiljaa, kunhan vaan keksin jokaiselle jotain kivaa ja saan ideat toteutettua. Melkein kaikki onkin kyllä jo ajatuksen asteella toteuttamista odottamassa... ehkäpä siis heti alkuvuodesta käyn näiden hommien kimppuun.

Nyt kun ensimmäin omatekoinen juttu on omistajallaan voin julkaista tämänkin jutun.

Ensimmäinen ystäväni sai "bonuksena" tekemääni tyttärensä mekkoon sopivan pääpannan. Nyt on Tildalla ja toisella ihanalla pikkuisella neidillä samanlainen pallohelmainen pellavasekoite mekko ja lisänä ihana pääpanta.


Pannan tein samaisesta Ompelun Ihanuudesta hankitusta Annikki ruusupellava -kankaasta ja siihen päädyin laittamaan somisteeksi rusetin mekossa käytetystä vanhan roosan värisestä pitsistä. Vielä viimeisenä silauksena rusetin keskelle ompelin ruskean napin koristeeksi.




Mekosta löytyy lisää kuvia täältä Tilduliinu-blogista aiemmin julkaistusta jutusta Pellavaa ja pepitaa sekä Onnellisen kirsikan -blogista jutusta Ompelun ihanuus -mekko =D Niin söpöä pienen ihmisen päällä, kun vaan se panta pysyisi joskus edes päässä.

Onnellisia prinsessahetkiä molemmille pienille prinsessoille!





maanantai 21. tammikuuta 2013

Villasukkahommia

Nyt kun vihdoin koitti päivän rauhallinen hetki ja päiväuniaika, saan ehkä jotain aikaiseksi tänne blogiinikin. Joulun jälkeen on vähänlaisesti tullut mitään käsitöitä tehtyä. Useampi projekti on tietysti kesken ja kaikki valmistunee aikanaan. Ideoita on taas päässä ilmeisesti enemmän kuin ehtii toteuttaa.

Villasukat on ainakin tähän vuodenaikaan ajankohtaisia ja sellaiset ainakin olen tässä vuoden vaihteen jälkeen saanut tehtyä. Itsekin kun olen jaloistani sellainen viluinen, että kuljen aina villasukat jalassa. Ajattelinkin ennen joulua joululahjoja suunnitellessani, että villasukat voisivat olla mieluinen lahja. Ja jotta väri ja malli olisivat mieluiset olisi paras antaa saajan valita itse millaiset sukat haluaa.

Tildan kummitäti saikin sitten joululahjaksi "lahjakortin", jolla hän sai valita mieleisensä villasukkamallin Dropsdesign -sivustolta jonka sitten hänelle lupasin toteuttaa. Uudenvuoden jälkeen sovimme minkälaiset sukat olisivat saajalleen mieleiset ja niihin sitten hankin toiveiden mukaan luonnonvalkoista Nalle Aloevera -lankaa. Enpä aiemmin ole huomannutkaan, mutta kyllä tuo Aloevera-lanka on ihanan pehmoisen tuntuista!

 

Saajan toiveena oli lyhytvartiset ja ohuehkot sukat, joita pystyi hyvin pitämään ulkokenkien kanssa. Myös yksivärisyys oli saajalle mieleen ja se taitaa nyt olla kaiken lisäksi vielä muotiakin. Malliksi valittiin sitten Dropsin sivuilta ihanat pitsivartiset aaltokuvioiset sukat, jotka voi myös hyvin kääntää pitkäksi mikäli haluaa sukkia käyttää esimerkiksi saappaiden kanssa. Uskoisin näiden olevan varsin monikäyttöiset sukat niin sisällä kuin ulkonakin ja kauniin varren ansiosta näitä kelpaa pitää vaikka kyläillessä.



 Viime viikonloppuna syntymäpäiväjuhlien yhteydessä lahja päätyi sitten oikealle omistajalleen. Toivottavasti nämä sukat lämmittävät usein omistajansa jalkoja ja ovat saajalle mieluiset.

Lämpöisin ajatuksin <3





sunnuntai 13. tammikuuta 2013

Alkukankeutta ja syntymäpäiväjuhlia

Mihin ihmeeseen nämä vuoden ensimmäiset päivät on oikein vierähtäneet? Sitä tässä on jokunen päivä tullut ihmeteltyä. Ja olenko saanut mitään aikaiseksi? No ehkäpä jotain kuitenkin vaikkei ne tänne blogiin asti ole vielä ennättäneet! Nyt lupaan ryhdistäytyä blogini kanssa ja tehdä hieman ahkerammin näitä päivityksiä =D

Ainakin tähän alkuvuoteen sijoittuu esikoiseni syntymäpäivät, niitä juhlia on ainakin tullut vuoden ensimmäisinä päivinä pohdiskeltua. Esikoiseni täytti tällä viikolla kolme vuotta! Iso poika siis jo ja koko viikko on mennyt enemmän ja vähemmän juhlahumussa ja -valmisteluissa.

Alkuviikosta juhlittiin hieman kaverisynttäreitä ja siellä tarjolla oli tällainen suklainen herkkukakku. Kakkukynttilät olivat jonnekin kadonneet ja hätätilassa onneksi tuikkukynttilät toimittivat hienosti kakkukynttilöiden virkaa.




Eilen saatiin viettää koko viikon odotettuja ihania syntymäpäiväjuhlia rakkaiden kummien ja isovanhempien kanssa. Tänä vuonna näistä syntymäpäiväjuhlista tuli tuplajuhlat, koska ei enää niin pieni "Tilda"-neitimme täyttää muutaman kuukauden päästä yhden vuoden. Päätimme pitää tuplasynttärit yhdellä kertaa, koska kaikki sukulaiset asuvat pidemmän matkan päässä.

Heti alkuvuodesta aloin suunnitella kakkuja syntymäpäiväjuhliin ja kolmivuotias poikani esitti minulle kaivuritoiveen. Kumma kyllä ne työkoneet kun nyt sattuvat varmaan olemaan kaikkien pienten poikien suosikkeja! Alunperin kakkukoriste piti tilata ystävältäni Katrilta, joka on aivan mahdottoman taitava tekemään kakkuja ja kakkukoristeita! Hän on tehnyt meille molempien lasten ristiäiskakut. Koska Katri asuu kauempana ajattelin koristeen kuljettamisen olevan hankalaa ja sen vuoksi ajattelin kokeilla saisinko sittenkin itse esikoiseni kaivuritoiveen täytettyä ja taiottua Puuha Peten Kaivurin kakun päälle.

Hieman hikeä ja kyyneleitä, mutta sain kuin sainkin mielestäni kelpo yksilön aikaiseksi! Onnekseni kolmevuotiaani kantoi minulle Puuha Pete -kirjan, josta sain kaivurille mallin kun pohdin ääneen osaisinko tehdä kaivuria. Tällainen siitä tuli!




Valmis kakku kaikkine mausteineen näytti tälle...




Tildan piti tietysti saada oma syntymäpäiväkakku ensimmäisille synttäreilleen. Tyttäremme ruokavalio kun on osoittautunut hieman vaikeaksi, oli kakun valinta helppoa. Perheemme suosikiksi on osoittautunut itse kehittelemäni ja mukailemani moniallergikolle sopiva karpalohyydykekakku (munaton, maidoton, soijaton). Kakun reseptin olen itse kokeilemalla kehitellyt alkuperäisestä Aila tädin piimähyytelökakku -reseptistä. Resepti on kevyempi versio juustokakusta ja piimällä tehtynäkin mielettömän hyvänmakuista!

Tässä Tildan synttärikakun resepti, voin suositella muillekin kuin vain allergikoille. Kakku on yhtä hyvää (ellei parempaa) kuin normaali juustokakku, eikä maistu yhtään erikoisruokavalioisen kakulle. Kun perheessä on yksikin moniallerginen oppii nopeasti alkuhankaluuden jälkeen soveltamaan reseptejä itselle sopiviksi.

Karpalohyydykekakku


 Pohja

200 g Digestive-keksejä (soijattomia)
75 g laktoositon leivontamargariini (esim. Sunnuntai)

Hienonna keksit ja sulata rasva. Sekoita pohjan ainekset keskenään.
Painele muruseos irtopohjavuoan pohjalle.

Täyte

1 prk GoGreen kaurakermaa (soijaton)
1 prk Oatly kauravaniljakastiketta
2 prk Yosa kaurajugurttia (metsämarja)
1 1/2 dl sokeria
6 liivatelehteä
(3 rkl sitruunan mehua)

Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen. Vaahdota kaurakerma ja -vaniljakastike. Yhdistä vaahdot ja lisää sekaan kaurajugurtti. Purista ylimääräinen vesi
liivatteista, kuumenna sitruunamehu ja liota liivatteet sitruunamehuun.
Sekoita liivateseos vähän jäähtyneenä kerma-jugurttieokseen. Kaada seos
pohjan päälle. Anna hyytyä kylmässä muutama tunti. 

HUOM! Syntymäpäiväkakkua tehdessä opin, että ei kannata sekoittaa jauhemaista liivatetta sitruunamehuun vaan veteen. Eikä kakku välttämättä vaadi tuota sitruunamehua.

Päällinen

1-1,5 dl karpaloita
Tomusokeria
Tilkka vettä
2 Liivatelehteä

Keitä karpaloita tomusokerin kanssa kattilassa niin, että syntyy siirappimainen seos. Tomusokerin määrää kannattaa maistella ja laittaa sitä sen verran että päällisestä tulee sopivan makeaa. Päälliseen olen laittanut myös liivatelehtiä, jotta pysyy kauniisti erillisenä kerroksena kakun päällä. Marjoja voi vaihdella oman makumieltymyksen mukaan, mutta mielestäni vahvanmakuiset marjat sopivat tähän tarkoitukseen parhaiten, koska tuo muu täyte on melko neutraalia. Kun karpalosiirappi on valmis, painele vielä seos siivilän läpi, jotta kuoret ja siemenet saadaan erotettua ja jäähdytä seosta riittävästi jotta voidaan kaataa kylmän täytteen päälle. Lisää liivate vasta melkein kokonaan jäähtyneeseen haaleaan seokseen ja kaada vuokaan jähmettyneen täytteen päälle ja laita uudestaan hyytymään jääkaappiiin tarjoiluun asti ainakin muutamaksi tunniksi.

Nautinnollisia herkkuhetkiä!




Tildan kakun koristelu olikin viime metreille kysymysmerkki mitä kivaa kakun päälle laittaisin. Onnekseni ystäväni piti muutama ilta aiemmin kynttiläkutsut, joille hän oli tehnyt kokeeksi erittäin herkullista appelsiini-suklaajuustokakkua. Kakku oli niin hienosti ja taidokkaasti koristeltu, että pitihän sitä itsekin kokeilla! Kiitos Emmiaa ideasta. Emmiaa:n appelsiini-suklaajuustokakku ja koristeet löytyvät Haavikossa suhisee blogista. Ja ihan alkuperäinen ohje ja koristelut löytyvät Kinuskikissan -sivuilta.

Kakun päälle tuli siis ihania ja koristeellisia suklaakääröjä ja kakun sivulle suklaaristikkokoristelu. Yllättävää kyllä ne olivatkin helpompia tehdä kuin miltä ensin vaikutti! Molempien kakkujen koristeeksi tein vielä sulatetusta suklaasta nimet Tildan kummitädiltä lainaamallani muotilla. Vielä viimeinen silaus oli kakun päälle tullut nalle, joka koristi jo Katrin tekemää ristiäiskakkua huhtikuussa.

Mielestäni tarjoilut olivat sekä ulkoisesti että myös maultaan erittäin onnistuneita!

Alkuviikolla piti myös keksiä jotain käytännöllistä esikoiselleni lahjaksi. Tilda saa lahjansa myöhemmin, koska oikeaa syntymäpäivää vietetään keväämmällä Espanjan auringon alla.

Ideaa etsiessäni kurkistin kangaslaatikkooni ja käsiini sattui aiemmin hankkimani ajoneuvokuosinen ihanan pehmoinen flanellikangas. Jokaisen pienen pojan unelma veturi, lentokone, bussi ja laiva!




Flanellisista yö- ja olohousuista oli sattumoisin vielä pulaa ja ajattelinkin ommella sellaiset kovaa vauhtia kasvavalle pojalleni lahjaksi. Hän kun vielä sattumoisin on ihastunut flanellisiin asuihin. Housuihin sopiva paitakin piti tietysti saada, jotta setti olisi täydellinen.  Paidan ompelin vanhan paidan kaavaa apuna käyttäen Nummelan kirpputorilta pilkkahintaan ostamistani Marimekon raitakangastilkusta. Yö- & oloasusta tuli tällainen.




Ihanaa sunnuntai-iltaa kaikille lukijoille!